Lisätty ostoskoriin
  1. Etusivu Brother
  2. Blogi
  3. Tehokkuus
  4. 2021
  5. Vähennä ruokahävikkiä elintarvikkeita merkitsemällä
Lintuja parveilee kaatopaikalla

Vähennä ruokahävikkiä elintarvikkeita merkitsemällä

Ruoan vähittäiskaupassa ajatellaan usein, että ruokahävikki on toimintaan liittyvä välttämätön paha.


Sitä syntyy esimerkiksi kolhiintuneista hedelmistä ja vihanneksista, etikettivirheisistä tuotteista, avatuista monipakkauksista ja kausipakatuista makeisista. Koska tällaisten tuotteiden katsotaan olevan myyntikelvottomia, ne päätyvät usein hävitettäväksi tai myytäviksi alennettuun hintaan.

Euroopan mittakaavassa ongelma on valtava: pelkästään EU:n alueella ruoan toimitusketjussa syntyy 88 miljoonaa tonnia ruokahävikkiä vuodessa. Hävikin arvioidut kustannukset ovat 143 miljardia euroa.

 

Noin 5 % EU:n ruokahävikistä syntyy ketjun tukku- ja vähittäismyyntivaiheissa1, mikä vastaa 4,4 miljoonaa tonnia ja 7,2 miljardia euroa. Ruokahävikki aiheuttaa myös suurta ympäristökuormitusta, sillä se aiheuttaa jopa 8–10 % koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä2.

 

Hävikkiin päätyvän ruoan määrä ei todennäköisesti johdu liian suurista ostoeristä tai vääränlaisesta varastokierrosta, vaan siitä, minkä asiakkaat mieltävät tuoreeksi. Kuluttajat ymmärtävät elintarvikkeiden säilyvyysmerkintöjä usein väärin. EU:n komission ruokahävikkiä koskevassa raportissa parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen väärin ymmärtäminen tunnistettiin osasyyksi ruokahävikin lisääntymiseen1.

 

Ratkaisuksi on kehitteillä innovaatioita, jotka tarjoaisivat reaaliaikaista tietoa ruoan pilaantumisesta, esimerkiksi väriään muuttavia pakkausantureja, ja älykkäitä tekstuuripakkauksia, joiden pinnan tuntu muuttuu.

 

Vie kuitenkin vielä aikaa, ennen kuin tällaiset ratkaisut ovat yleisesti markkinoilla. Miten ruoan vähittäiskauppa voi sillä välin hallita ruokahävikkiä?

Varastonhallinta ja tuotteiden myyminen reaaliaikaisten tietojen avulla

Ruoan vähittäiskaupassa hyllyjen pitää näyttää täysiltä, jotta ne houkuttelevat asiakkaita ostamaan.

Asiakkaat ajattelevat, että tuote jossa on myöhempi säilyvyysmerkintä, on tuoreempi kuin tuote, jonka käytettävyysaika on umpeutumassa. Siksi osa tuotteista joudutaan myymään alennettuun hintaan viimeisen käyttöpäivän lähestyessä.

Useimmissa päivittäistavarakaupoissa pienistä lähikaupoista marketteihin varastomääriä voidaan pienentää samoin keinoin: Työntekijät lukevat hävikkiuhan alla olevien tuotteiden viivakoodit. Järjestelmä tarkistaa edeltävien päivien myyntitiedot ja tuotteiden arvioidun myyntimäärän ennen myyntiajan päättymistä. Näiden tietojen perusteella joko järjestelmä tai työntekijä määrittää tuotteelle alennetun hinnan.

Tämä toimintatapa on harkitsemisen arvoinen, jos kaupalla ei vielä ole järjestelmää, joka mahdollistaa varaston reaaliaikaisen hallinnan tai tuotteiden hintojen alentamisen manuaalisesti.

Miten tarratulostin voi auttaa vähentämään ruokahävikkiä?

Avuksi tulee langaton tarratulostin, joka on viivakoodinlukijan tai älylaitteen kautta yhteydessä kaupan varastojärjestelmään. Tuotteisiin on näin helppo lisätä alennusmyyntitarroja. Kun työntekijät huomaavat, että alennettu tuote ei myy ennusteen mukaisesti, hintaa voidaan laskea entisestään. Tarratulostimella uudet hintatarrat on helppo ja nopea tulostaa.

On myös hyvä selvittää, miten myymättömästä ruoasta saa parhaan arvon teknologian avulla, ja lisäksi on hyvä pitää mielessä, että taloustappioiden minimointi ei välttämättä auta vähentämään ruokahävikkiä. On myös verkkoalustoja, joissa yritykset voivat myydä ylijäämäruokaa esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöille.

Mitä hyötyä ruokahävikin hallinnasta on?

Yritykset, jotka pyrkivät vähentämään ruokahävikkiä, hyötyvät todennäköisesti toimistaan myös taloudellisesti. Maailman luonnonvarainstituutin (WRI) ja Waste & Resources Action Programmen (WRAP) tutkimuksessa kävi ilmi, että jokainen ruokahävikin vähentämiseen sijoitettu dollari tuotti useimmille yrityksille vähintään 14 dollarin säästöt3.

Ruokahävikin hallinta luo myös myönteistä brändi-imagoa ja herättää kuluttajien huomion. Vuonna 2021 noin 66 % eurooppalaiskuluttajista kertoi olevansa valmiita siirtymään vastuullisempaan ruokavalioon. Pandemian aikana tällainen ajattelu on lisääntynyt, sillä 37 % kaikista maailman kuluttajista kertoi, että heidän kiinnostuksensa vastuulliseen ruokaan on lisääntynyt2.

Mitkä eurooppalaiset ruokahävikin torjuntatoimet on hyvä tuntea?

Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet puolittamaan vähittäiskaupassa ja kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin  asukaskohtaisen määrän ja vähentämään myös tuotannon ja toimitusketjujen ruokahävikkiä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 12 mukainen. Siinä pyritään varmistamaan kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys, ja siinä on määritelty yksilöidyt ruokahävikkiä koskevat tavoitteet1.

Euroopan unionissa ruokaa päätyy jätteeksi keskimäärin 173 kiloa henkilöä kohden vuodessa2, mutta vähittäiskaupan osuus hävikistä on pieni. Yli puolet EU-alueen kokonaisruokahävikistä, noin 47 miljoonaa tonnia, syntyy kotitalouksissa3.

Tiedon jakaminen räätälöityjen tuotetarrojen avulla

Yksi ruokahävikin syntysyy voi olla, että asiakkaat ostavat alennettuja tuotteita mutta eivät käytäkään niitä ostopäivänä ja joutuvat heittämään ne pois. Kaikenkokoisilla vähittäiskaupan toimijoilla on tässä mahdollisuus: räätälöityjen tarrojen avulla asiakkaille voi kertoa, milloin ruoan voi vielä syödä.

Esimerkiksi irtomyynnissä oleviin hedelmiin ja vihanneksiin voi tulla kolhuja, jolloin asiakkaat eivät osta niitä. Tällaisten tuotteiden yhteyteen voi lisätä QR-koodilla varustettuja tarroja. Useimmilla ihmisillä on ruokaostoksilla mukanaan älypuhelin, ja he saattavat kiinnostua tällaisesta kehotteesta. QR-koodin avulla asiakkaat ohjataan verkkosivulle, jolla kerrotaan, että muotopuolet ja kolhiintuneet hedelmät ja vihannekset ovat täysin syömäkelpoisia, tai selitetään, mitä viimeinen käyttöpäivä- ja parasta ennen -merkinnät todellisuudessa tarkoittavat.

Jos asiakkaat tietävät, että kauppa ottaa ruokahävikin hallinnan tosissaan ja tekee jotakin käytännössä sen ehkäisemiseksi, he myös todennäköisesti palaavat asioimaan kaupassa toistekin.
Uusien teknologioiden käyttöön ottaminen ja asiakkaiden käyttäytymisen haastaminen eivät kuitenkaan viime kädessä ratkaise ruokahävikkiongelmaa, mutta ne ovat hyvä alku ja tukevat myös yrityksen taloutta.

 

Lue lisää Brotherin vähittäiskaupan tarramerkintäratkaisuista ja tarratulostimista.


1 https://www.europarl.europa.eu/news/en/headlines/society/20170505STO73528/food-waste-the-problem-in-the-eu-in-numbers-infographic 
2 https://www.stylus.com/the-food-waste-opportunity - ©Stylus Media Group 2021
3 https://ec.europa.eu/food/food/food-waste/stop-food-waste_en
 

Lue lisää aiheesta Tehokkuus

Saatat pitää myös

Takaisin alkuun