Digitalisaatio ja korona: miten terveydenhuollon teknologia kehittyi pandemian aikana

Tätä digimurrosta on vienyt vahvasti eteenpäin perusterveydenhuolto, sillä erikoisterveydenhuollossa keskityttiin hoitamaan koronapotilaita.
Kasvotusten tapahtuvat konsultaatio- ja seurantakäynnit ovatkin yhä normi erikoisterveydenhuollossa.

Usein potilaiden ei kuitenkaan tarvitsisi käydä sairaalassa asti vain keskustelemassa hoitohenkilökunnan kanssa. Erikoisterveydenhuoltosektori ei kuitenkaan vielä ole valmis siirtymään digitalisaatioon. Lähes 30 % erikoislääkäreistä kertoi, että heidän organisaationsa eivät ole lainkaan valmistautuneet digiteknologian käyttöönottoon tai ovat valmistautuneet siihen vain vähän¹.  

Etulinja vie kehitystä eteenpäin

Koronapandemian alussa useimmat potilaat hakeutuivat ensin hoitoon perusterveydenhuollon vastaanotoille. Vastatakseen kysynnän kasvuun ja vähentääkseen ihmisten väliset kontaktit mahdollisimman vähiin perusterveydenhuollossa otettiin käyttöön puhelin-, sähköposti- ja verkkovastaanottoja. Näin hoitoa pystyttiin edelleen tarjoamaan niille, jotka sitä tarvitsivat.

Tuolloin esiin nousi suuri – ja täysin aiheellinen – huoli siitä, millaiset vaikutukset pitkäaikaissairaiden seuranta- ja hoitokäyntien siirtämisellä tai lopettamisella olisi. Erityistä huolta herättivät pandemian jälkeisen hoitovajeen kiinni kurominen ja pelko mielenterveysongelmien kasautumisesta.
Erikoisterveydenhuollossa voidaan saada arvokasta oppia perusterveydenhuollon digiloikasta ja digitaalisten työskentelytapojen kehittämisestä.

Muuttuva maailma

  Vaikka koronapandemia on mullistanut terveydenhuollon ja muuttanut sen palvelujen tarjoamistapoja radikaalisti, se on myös kiihdyttänyt digitalisaation tahtia vähintään vuosikymmenen edestä. Tämä digimuutos on ratkaisevassa asemassa terveydenhuollon tulevaisuuden muovaamisessa.

Deloitte: digital transformation - shaping the future of European healthcare

Alati kasvava määrä ihmisiä kaikkialla Euroopassa käyttää digipalveluja sairauksiensa ja terveytensä hoitamiseen. Esimerkkejä tästä ovat terveystietojen etsiminen verkosta, vastaanottoaikojen varaaminen, virtuaalivastaanotot ja digiteknologian hyödyntäminen terveyden etähoidossa¹.

Tällaiset muutokset ovat mullistavia, ja ne säästävät merkittävästi terveydenhuollon työntekijöiden ja potilaiden aikaa.

Terveydenhuollossa, kuten monilla muillakin aloilla, on alettu siirtyä etätyöhön.Terveydenhuollon etätyöhön liittyy kuitenkin erityisiä haasteita, sillä työssä käsitellään arkaluonteisia henkilötietoja, kuten potilastietoja.

Paperisten potilastietojen jakaminen etänä on kallista ja aikaa vievää. Siihen liittyy myös monenlaisia tietosuojaongelmia ja tietojen käyttöoikeuksiin liittyviä ongelmia. Tietoturvallinen digitaalinen teknologia ratkaisee nämä ongelmat.

Potilastietojen digitoimisella on muitakin hyötyjä kuin vain hoidon laadun paraneminen: työntekijät voidaan kouluttaa ja perehdyttää etänä, mikä säästää resursseja ja vähentää matkustustarvetta.

Me tarjoamme teknologian

Digitaalisessa työskentelyssä tarvittava terveydenhuollon teknologia on jo olemassa. Se on vieläpä helppo yhdistää nykyisiin työnkulkuihin, jolloin se ei vaadi lisäresursseja eikä suuria investointeja lisätyövoimaan. Pallo on nyt päättäjillä: heidän tehtävänään on päivittää IT-strategiat ja investoida järjestelmiin, jotka täyttävät tulevaisuuden terveydenhuollon tarpeet.

Digiloikassa on elintärkeää huolehtia terveydenhuollon pyhimmästä, potilastietojen luottamuksellisuudesta. Potilastietojen suojaamisessa vaadittavat turvatoimet ovat IT-osastoille jo tuttua asiaa. Useimmissa nykyaikaisissa laitteissa, kuten tulostimissa ja skannereissa, on jo valmiina turvaominaisuuksia , kuten pull printing, salaus ja käyttäjien tunnistus. Tärkeintä on huolehtia asianmukaisesta koulutuksesta, jotta kaikki työntekijät ymmärtävät digitalisaation mahdollisuudet ja voivat omaksua sen mukaiset uudet ajattelu- ja toimintatavat.

Mitä erikoisterveydenhuollossa sitten voidaan oppia tästä?

Perusterveydenhuollon kyky reagoida ja sopeutua muutoksiin ja haasteisiin on ollut vaikuttava. Vaikka ihmiset kriisin sattuessa ensimmäisenä kääntyvätkin juuri perusterveydenhuollon yksiköiden puoleen, perusterveydenhuollossa on onnistuttu ottamaan edistyneitä järjestelmiä laajamittaiseen käyttöön ja muuttamaan työntekijöiden toimintatapoja. Erikoisterveydenhuollolla on nyt oiva tilaisuus hakea oppia perusterveydenhuollolta ja tehdä omat muutoksensa pitäen mielessä seuraavat tärkeät asiat:

-    Kaikkien on sitouduttava muutokseen

Kuten IT-osastoilla hyvin tiedetään, erikoisterveydenhuollon työntekijöillä voi olla hyvin vaihtelevat tietokone- ja digitaidot. Suurin osa osaa käyttää tietokonetta, mutta kaikilla ei ole kokemusta videoneuvottelujärjestelmistä tai varmuutta opastaa työtovereita ja potilaita niiden käytössä.

Nopea ja suuri muutos voi olla liikaa. Siksi tarvitaan perusteellinen koulutusohjelma, jotta kaikki työntekijät oppivat hallitsemaan digitalisaation prosessit. Erityisen tärkeää tämä on tietoturvan osalta, sillä paperiasiakirjoja käsittelemään tottuneet työntekijät tarvitsevat tietoa digijärjestelmien tietoturvallisesta käytöstä.

-    Oikean tasapainon löytäminen

Vaikka osa potilaista pitääkin verkkovastaanotoista, ne eivät sovi kaikille potilaille, erityisesti ikääntyneille, toimintarajoitteisille tai maaseutujen asukkaille. Jopa 29 prosentilla eurooppalaisista ei ole perusdigitaitoja, mikä lisää heidän riskiään jäädä terveydenhuollon digipalvelujen ulottumattomiin. Lisäksi 80 miljoonaa eurooppalaista ei käytä internetiä lainkaan, koska heillä ei joko ole tietokonetta tai se on liian kallista¹.

Osa erikoisterveydenhuollon hoitotilanteista edellyttää fyysistä käyntiä tai hoitoa. Opiskelijat ja harjoittelijatkin tarvitsevat todennäköisesti konkreettisempaa kokemusta kuin verkon kautta saisivat. Toimivin toteutustapa onkin hybridiratkaisu, jossa fyysisiä hoitokäyntejä tarjotaan niille, joille se parhaiten soveltuu, ja verkkopalveluja muille.

-    Yhteistyöllä voittoon

Tärkeä perusterveydenhuollon digimuutoksesta saatu oppi on, että yhteistyöllä saavutetaan parempia tuloksia. Se voi tuntua itsestäänselvältä, mutta on hyvä muistaa, että terveydenhuoltoalalla osaamisen ja tiedon jakaminen tiimien kesken ei ole ollut tavallinen käytäntö.

Kunhan tietoa jaetaan tietoturvallisesti (ja potilaan suostumuksella), se voi auttaa organisaatioita suunnittelemaan toimintaansa koronapandemian kaltaisissa haastavissa tilanteissa. Verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen uudet menetelmät voivat myös avata uusia viestintäyhteyksiä. Tulevaisuudessa potilas, yleislääkäri ja erikoislääkäri voivat esimerkiksi osallistua samaan videopuheluun.

Johtopäätös: tässä piilee mahdollisuus muokata erikoisterveydenhuollon tulevaisuutta

Lyhyessä ajassa on tapahtunut suuria muutoksia, ja voidaankin sanoa, että muutoksen ajurina on selkeästi toiminut teknologia. Osa muutoksista saattaa olla tilapäisiä: väliaikaisia työskentelytapoja, jotka ovat mahdollistaneet työn jatkumisen vaikeissa tilanteissa. Osa kuitenkin on tullut jäädäkseen. Nyt onkin hyvä tilaisuus pohtia, mitä kriisistä on opittu, ja muokata terveydenhuoltoalan tapoja reagoida tuleviin haasteisiin. Oikean teknologian ja oikeiden kumppanien avulla digiloikka voi tuottaa myönteisiä tuloksia pitkällä aikavälillä sekä työntekijöille että potilaille kaikilla terveydenhuollon tasoilla.

Lue lisää Brotherin tarjoamista terveydenhuollon teknologian ratkaisuista.


 
_{1 https://www2.deloitte.com/content/dam/Deloitte/nl/Documents/public-sector/deloitte-nl-shaping-the-future-of-european-healthcare.pdf}