5 yhteiskunnallista tekijää, jotka luovat työn uutta aikakautta

Tähän asti olemme työskennelleet aiempien sukupolvien juurruttamien tapojen mukaisesti. Väestörakenteen ja yhteiskunnan muuttuessa tälläkin saralla syntyy kuitenkin uudenlaisia vaatimuksia.

Mitä nämä muutosvoimat ovat?

Nuoret sukupolvet hallitsevat työpaikkoja

Vuosina 1980–2000 syntynyt millenniaalien sukupolvi mullistaa työskentelytapamme, ja heidän osuutensa työvoimasta nousee yli 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä¹.

He nousevat johto- ja hallitustehtäviin, ja samaan aikaan vuosina 2000–2009 syntyneiden Z-sukupolven edustajien osuus työvoimasta kasvaa.

Nämä nuoret diginatiivit ovat kasvaneet internetin, tablettien ja älypuhelimien aikakaudella ja odottavat työpaikoilta digitaalisuutta. He elävät ”kaikki mulle heti nyt” -kulttuurissa ja janoavat luovia ärsykkeitä. Toisin kuin aiemmat sukupolvet he haastavat hierarkioita ja arvostavat liikkuvaa työskentelyä.

He ovat yrittäjähenkisiä, valmiita ottamaan riskejä, haastavat vanhentuneita prosesseja ja tuovat työpaikoille radikaalia start-up-henkisyyttä, joka voi ravistella monen alan perustuksia. He mullistavat työskentelyn tulevaisuuden.

Nouseva eläkeikä

Vuosina 1944–1964 syntyneet suuret ikäluokat ovat nyt jäämässä eläkkeelle, ja työnantajat pyrkivät houkuttelemaan nuoria työntekijöitä. Mutta yritysten kannattaa olla varovaisia, sillä eläkebuumi on lyhytkestoinen trendi.
Parempi terveys, hyvinvointi ja pidempi eliniänodote tarkoittavat, että eläkeiät nousevat kaikkialla Euroopassa. Joissakin maissa eläkeikä on jo suhteutettu eliniänodotteeseen².

Muutos tulee näkyvämmäksi vuosikymmen vuosikymmeneltä, ja nyt pari- ja kolmikymppisten työntekijöiden odotetaan työskentelevän vielä seitsemänkymppisinä.

Työnantajien on pystyttävä valmistautumaan viiden sukupolven (5G) työpaikkaan, jossa työntekijöiden ikähaitari on 20–70 vuotta. Etukäteissuunnittelun avulla voidaan ehkäistä suuren ikäjakauman aiheuttamia ristiriitoja ja saada eri-ikäiset työntekijät jakamaan osaamistaan ja tietoaan ja näin täydentämään toisiaan.

Globalisaatio ja liikkuva työvoima

Kehittyvät inhimilliset tarpeet tuovat uusia vapauksia, joilla on suuri vaikutus työpaikkoihin.

Osa tekee etätyötä, osa lyhennettyä työaikaa, osa jakaa vanhempainvapaat tai pitää enemmän lomia. Työntekijöillä on paremmat mahdollisuudet elää oman taloutensa ja tarpeittensa mukaista elämää.

Teknologia tarjoaa ihmisille enemmän valinnanvaraa. Se tarjoaa mahdollisuuksia mukauttaa omaa taloutta ja elämäntyyliä työllistämällä itsensä, hyödyntämällä vuorotteluvapaita, tekemällä osa-aikatyötä, vaihtamalla uraa, tarttumalla globalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin tai perustamalla yritys.

Työnantajien on siis tehtävä paljon, jotta työntekijät pysyvät tyytyväisinä eivätkä lähde yrityksestä.

Erilaisuuden hyödyt

Maailmanpankin mukaan naiset muodostavat 45,9 % Euroopan unionin aktiivisesta työvoimasta³. Naisten vaikutusvallan kasvulla on ollut erittäin myönteinen vaikutus työhön, tuottavuuteen ja yrityksiin, mutta sillä ei ole ollut vastaavaa vaikutusta työilmapiiriin.

Kyse on muustakin kuin sukupuolten tasa-arvosta. Suunnitteluinnovaatiot voivat murtaa vajaakuntoisuuteen liittyviä stigmoja ja valjastaa käyttöön myös lukihäiriöisten, autististen ja fyysisesti vammaisten työntekijöiden taidot.

Yrityksiin kohdistuu paineita. Ne eivät ainoastaan joudu sopeutumaan vaan niiden on otettava erilaisuus avosylin vastaan. Lisäksi tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Kukapa haluaisi työskennellä yrityksessä, jossa kaikki työntekijät ovat toistensa klooneja?

Lainsäädäntö edellyttää työnantajilta jatkuvia parannuksia

Näille kaikille yhteiskunnallisille tekijöille antaa sysäystä työlainsäädännön jatkuva kehittyminen.

Pyrkimykset eurooppalaistyöntekijöiden elintason yhdenmukaistamiseksi saavat lainsäätäjät väistämättä lainaamaan kansainvälisesti hyväksi havaittuja ideoita. Vähimmäisvaatimuksia voidaan soveltaa hyvinvointitekijöihin, kuten valaistukseen, työtuolien mukavuuteen ja päätetyöskentelyaikaan.

Nämä tekijät yhdessä toimistotilojen yhteystarjonnan ja akkreditoinnin aloitteiden kanssa auttavat yrityksiä ja itsensätyöllistäjiä valitsemaan parhaat työtilat.

Työntekijöille tämä tietää hyvää, mutta yritysten on oltava tarkkoina lainsäädännön noudattamisessa.